Historia

Neiturin kanavan historia

Jyväskylän pohjoispuolisten järvien yhdistämistä kanavoinnilla suunniteltiin jo 1880-luvulla ja vuonna 1911 senaatin myöntämän määrärahan turvin aloitettiin tutkimukset Keitele-Konnevesi-Iisvesi -reitillä.
Päätöstä kanavien rakentamisesta hidasti vuonna 1914 puhjennut maailmansota.

Kanavien rakentamiseen päästiin lopulta vuonna 1918, kun edellisen vuoden lopulla senaatti oli myöntänyt työhön määrärahoja. Vuonna 1921 tehdyssä lopullisessa suunnitelmassa määrättiin kanavia suurennettavaksi alkuperäisistä mitoista.
Kanavien rakentamista hidasti määrärahojen niukkuus, mutta vuonna 1924 työt saivat uudelleen vauhtia. Neiturin kanava avattiin liikenteelle vuonna 1926.

 

Höyryveturi Neiturin kanavan työmaalla.

Höyryveturi Neiturin kanavan työmaalla.

Kanavan rakennukset

Samalla rakennettiin kanavan viereen tilavat asunnot kanavakasööreille ja asumukset muulle kanavahenkilökunnalle. Näissä rakennuksissa toimii nyt myös Neiturin Kievari.

Neiturin kanavan rakennukset  vuonna 1927

Neiturin kanavan rakennukset vuonna 1927

 

Kanavan liikenne

Neiturin kanava oli tärkeä liikenneväylä myös henkilöliikenteelle. Kuvassa Ylä-Keitele Neiturin kanavassa vuonna 1929

Neiturin kanava oli tärkeä liikenneväylä myös henkilöliikenteelle. Kuvassa Ylä-Keitele Neiturin kanavassa vuonna 1929

Neiturin vallihaudat

Suomen ollessa vielä autonominen osa Venäjän keisarikuntaa, Venäjä päätti varautua Saksan mahdolliseen Suomen sisämaan kautta tapahtuvaan hyökkäykseen Pietaria vastaan.

Tämän takia 1916-17 Konneveden Neiturin kanavan molemmille puolille kaivettiin puolustusvallihautoja suojamaan strategisesti tärkeää kanavaa ja estämään mahdollisen vihollisen eteneminen.

Vaikka vallihautoja ei onneksi tarvinnut ottaa käyttöön, ne erottuvat edelleen maastosta yllättävän selvästi.